Nykyaikainen nettilehdistö

Vesa Keskisen ja Matti Nykäsen toilailuja luetaan vielä toistaiseksi paperilehdistä. Iltalehti ja Iltasanomat raportoivat ”laadukkaan” journalismin kautta päivän polttavimmat tapahtumat kuluttajille, jotka poimivat lehdet R-kioskilta tai ruokakaupan kassalta. Mutta tuleeko tämä kaikki muuttumaan nettilehdistön kehittyessä?

Iltalööperit

Ilta-Sanomat ja Iltalehti tavoittavat molemmat viikoittain noin kaksi miljoonaa lukijaa verkon välityksellä. Sosiaalisen median avulla ihmiset voivat lukea päivän otsikot, joita klikkaamalla käyttäjä ohjataan suoraan IS:n tai IL:n sivuille.

Iltalehti ja Iltasanomat ovat muuttumassa digitalisoinnista huolimatta Seiskan tapaiseksi sensaatioviihdelähteeksi. Toisaalta sanonta ”ilmaiseksi ei saa mitään laadukasta” pätee varsin osuvasti, sillä esimerkiksi HS, Taloussanomat ja Talouslehti veloittavat tietyn artikkelimäärän jälkeen lukijoilta kuukausi- tai vuosimaksun. Näin ollen lukijoille taataan laadukasta (netti)journalismia ilman tarvetta laittaa etusivulle Keskisiä tai Nykäsiä.

Uusi Suomi

Myös Uusi Suomi -sivustoa pidetään nettilehdistön yhtenä pioneerina, sillä US ei julkaise paperiversioita vaan keskittyy yksinomaan verkko-uutisiin. Sivun salaisuus perustuukin vapaaseen blogimaailmaan, missä käyttäjät voivat ilmaiseksi julkaista omia ajatuksiaan päivän kuumimmista ”perunoista”.

Verkkomedia

Neljäs vaikutusvaltainen ja suosittu nettilehdistön uloke on Verkkomedia. Vaikka sivun sisältö perustuu varsin vahvaan ja sensaatiohakuiseen spekulointiin, erityisesti nuorempi sukupolvi tuntuu omaksuneen kyseisen uutislähteen omakseen. Toisin kuin esimerkiksi Helsingin Sanomien maksullinen nettilehti, Verkkomedia ei veloita lukijoilta pennin hyrrää. Tulot perustuvat mediakorttien ja mainostilan myymiseen.